Filippiinien kehityspankki (DBP) on valtion omistama kehityspankki, jonka pääkonttori sijaitsee Makatissa, Filippiineillä. Sen päätehtävänä on tarjota pankkipalveluja maatalous- ja teollisuusyritysten tarpeisiin. Sillä on 146 konttoria, mukaan lukien 14 konttoriyksikköä

Se perustettiin vuonna 1947 toisen maailmansodan jälkeen, ja sen tavoitteena on hallituksen jälleenrakentaminen maan sodan runtelema infrastruktuuri toimeksiantonsa kautta. Se keskittyy neljään pääalaan: rahoitukseen - infrastruktuuriin ja logistiikkaan, sosiaalipalveluihin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä ympäristöön.

Vuodesta 2023 lähtien se on omaisuudeltaan Filippiinien kahdeksanneksi suurin pankki. DBP on myös yksi toiseksi suurimmista valtion omistamista ja valvomista pankeista yhdessä Filippiinien osavaltion pankin (LBP), Overseas Bank of the Philippines -pankin (OFW Bank) ja Al-Amanah Islamic Bankin kanssa. GOCC: nä (Government-Operated and Controlled Corporation) DBP: n on ilmoitettava ja maksettava vähintään puolet vuotuisista nettotuloistaan kansalliselle hallitukselle.

History

DBP Branch in San Fernando, La Union

DBP Branch in Villarque, Catanduan

DBP: n historia juontaa juurensa Commonwealth-aikakaudelle. Vuonna 1935 perustettiin National Loans and Investments Board (NLIB) koordinoimaan ja hallinnoimaan erilaisia valtion sijoitusrahastoja, kuten Postal Savings Fund ja Teachers 'Retirement Fund.

Vuonna 1939 NLIB lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin uuteen laitokseen, Maatalous- ja teollisuuspankkiin (AIB). AIB toimi toisen maailmansodan puhkeamiseen asti.

Vuonna 1947 hallitus perusti Rehabilitation Finance Corporation (RFC) -yhtiön (Tasavallan lain 85 mukaisesti, joka sulautti varat itseensä ja otti hoitaakseen AIB: n tehtävät. RFC tarjosi luottojärjestelyjä maatalouden, kaupan ja teollisuuden kehittämiseen sekä sodassa vahingoittuneiden kiinteistöjen jälleenrakentamiseen.

Vuonna 1958 RFC järjesteltiin uudelleen nykyaikaiseksi DBP: ksi. Yrityksen nimen muuttuminen merkitsi siirtymistä kuntoutuksesta laajempiin toimintoihin.

Alkupääomallaan 500 miljoonaa pesoa DBP ryhtyi laajentamaan laitoksiaan ja toimintaansa nopeuttaakseen pyrkimyksiään edistää maan taloudellista kehitystä. Pankki perusti valtakunnallisen konttoriverkoston ja käytti paikallisia ja ulkomaisia resursseja täydentääkseen pääomaansa. Se myös lainasi suoraan International Financial Institutions Groupilta.

Kuitenkin 1970-luvun lopulla 1980-luvun alkuun sen elinkelpoisuutta heikensi suuri määrä huonoja tilejä.

Vuonna 1986 presidentti Corazon Aquino antoi toimeenpanomääräyksen 81, jolla pankki järjesteltiin uudelleen ja sille annettiin uusi peruskirja. Kaikki järjestämättömät varat ja velat siirrettiin sittemmin hallitukselle. DBP toteutti institutionaalisen vahvistamisohjelman, johon sisältyi sen luottoprosessien täydellinen uudistaminen, sekä työntekijöiden koulutusohjelman, jolla pantiin tehokkaasti täytäntöön sen uudet lainanantoprioriteetit. DBP avasi myös asuntotuotannon, maatalouden sekä pienten ja keskisuurten yritysten lainoitusikkunansa uudelleen.

DBP sai vuonna 1995 laajennetun pankkitoimiluvan ja sille myönnettiin yleispankin asema.

Presidentti Fidel Ramos allekirjoitti vuonna 1998 tasavallan lain 8523, jolla muutettiin DBP: n vuoden 1986 peruskirjaa. Uuden DBP: n peruskirjan keskeisiin määräyksiin kuuluu hyväksytyn osakepääoman korottaminen 5 miljardista pesosta 35 miljardiin pesoon sekä presidentin ja toimitusjohtajan viran perustaminen.

Helmikuussa 2016 presidentti Benigno Aquino III hyväksyi DBP: n yhdistämisen Filippiinien valtion omistamaan Land Bank -pankkiin Filippiinien keskuspankin (BSP) suostumuksella ja Filippiinien talletusvakuutusyhtiön kirjallisella suostumuksella. Muutamaa kuukautta myöhemmin syyskuussa Rodrigo Duterten uuden hallituksen aikana GOCC Governance Council (GCG) peruutti suunnitelman täytäntöönpanon. Vuoteen 2023 mennessä Ferdinand Bongbong Marcos Jr.: n johdolla kaksi presidenttiä esittivät jälleen ajatuksen yhdistämisestä, jonka tavoitteena oli saattaa se päätökseen vuoden 2024 puolivälin tienoilla. Lokakuun 2023 alussa BSP kuitenkin sanoi, että ne eivät olleet vieläkään saaneet virallisesti yhdistymishakemusta. Valtiovarainministeri Ralph Recto ilmoitti myöhemmin helmikuussa 2024, että ehdotettua DBP-Landbankin yhdistymistä ei enää jatkettaisi.

Organisaatio

DBP: n asioita ja toimintaa ohjaa Filippiinien presidentin nimittämä 9-jäseninen hallitus, jonka kiinteistöjä johdetaan ja säilytetään ja jonka yhtiövaltuuksia käyttää hallitus. Puheenjohtajan, puheenjohtajan ja johtokunnan jäsenten toimikausi on yksi vuosi tai kunnes seuraaja on nimitetty.

Filippiinien presidentti nimittää johtokunnan puheenjohtajan johtokunnan jäsenten keskuudesta: Edellyttäen, että hallintoneuvoston puheenjohtajan ja DBP: n puheenjohtajan tehtäviä ei hoida sama henkilö.

DBP: n puheenjohtaja johtaa hallituksen kokouksia, kun taas pankin pääjohtaja toimii johtokunnan varapuheenjohtajana ja näin ollen avustaa puheenjohtajaa ja toimii hänen puolestaan puheenjohtajan poissa ollessa tai estyneenä.

DBP: n pääjohtaja on puheenjohtaja, jonka hallintoneuvosto valitsee johtokunnan keskuudesta neuvojen ja ohjeiden suostumuksella. Filippiinien presidentti. DBP: n puheenjohtaja muun muassa panee täytäntöön, panee täytäntöön ja johtaa hallintoneuvoston hyväksymiä politiikkoja, toimenpiteitä, määräyksiä ja päätöslauselmia, johtaa ja valvoo pankin toimintaa ja johtamista sekä käyttää muita valtuuksia ja suorittaa muita hänelle lainsäädännössä tai hallintoneuvostossa ajoittain osoitettuja tehtäviä ja tehtäviä.

DBP: n hallintoneuvosto määrää pankin toimihenkilöiden ja työntekijöiden organisaatiosta ja henkilöstöstä sekä päättää heidän palkkioistaan ja muista korvauksistaan hallintoneuvoston puheenjohtajan suosituksen perusteella. Kaikki pankin tehtävät ovat DBP: n hallituksen hyväksymien palkkioiden, työnluokitusjärjestelmän ja kelpoisuuskriteerien alaisia.

Johtavat toimihenkilöt

Pankin johtavia toimihenkilöitä ovat:

• Philip G. Lo Puheenjohtaja
• Michael O. de Jesus pääjohtaja ja toimitusjohtaja
• Roberto V. Antonio - Johtaja
• Emmeline C. David - Johtaja
• Wilma T. Eisma - Johtaja
• Victor Alfonso A. Limlingan - Johtaja
• Jaime Z. Paz - Johtaja

Tytäryhtiöt

DBP Filippiinien tytäryhtiöitä ja tytäryhtiöitä ovat:

• DBP Leasing Corporation
• DBP Data Center Company

P >