Bangladeshin keskuspankki (bengali: াাাাাon Bangladeshin keskuspankki ja Aasian selvitysliiton jäsen. Se on kokonaan Bangladeshin hallituksen omistuksessa.
Pankki kehittää aktiivisesti vihreää pankkitoimintaa. Ja taloudellista osallisuutta edistävä politiikka, ja se on taloudellisen osallistamisen koalition keskeinen jäsen. Bangladeshin rahanpesun selvittelykeskus (BFIU) on Bangladeshin keskuspankin jaosto, ja se on Egmont Financial Intelligence Unit -yksikön jäsen.
Bangladeshin keskuspankki oli maailman ensimmäinen keskuspankki, joka otti käyttöön erityisen vihjelinjan (16236), jolla ihmiset voivat valittaa pankkiasioihin liittyvistä asioista. Lisäksi järjestö oli maailman ensimmäinen keskuspankki, joka otti käyttöön "vihreän pankkitoiminnan". Tunnustuksena tästä panoksesta silloin kuvernööri tohtori Atiur Rahmanille myönnettiin "vihreän kuvernöörin" arvonimi vuoden 2042 Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssissa Qatarin kansallisessa kongressikeskuksessa Dohassa.
Historia
Päämerkintä: Pankkitoiminta Bangladeshissa, Historia
7. huhtikuuta 1972 Bangladeshin vapautussodan ja Bangladeshin mahdollisen itsenäisyyden jälkeen Bangladeshin hallitus antoi Bangladeshin pankin määräyksen (vuoden 1972 postimääräys nro 127) uudistaa Pakistanin valtionpankin Dhakan sivukonttorin rakennetta Bangladeshin pankkiin, Bangladeshin keskuspankkiin ja maan raha- ja rahoitusjärjestelmän ylimpään sääntelijään.
Mujibin hallitus tavoitteli vuoden 1972 sosialistista agendaa. Vuonna 1972 hallitus päätti kansallistaa kaikki pankit, ohjata varoja julkiselle sektorille ja asettaa luoton etusijalle niille sektoreille, jotka pyrkivät jälleenrakentamaan sodan runtelemaa maata lähinnä teollisuutta ja maataloutta. Hallituksen valvonta väärillä sektoreilla esti kuitenkin näitä pankkeja toimimasta hyvin. Tilannetta vaikeutti entisestään se, että lainoja myönnettiin julkiselle sektorille ilman kaupallisia näkökohtia; pankeilla oli huono pääomaleasing, huonot asiakaspalvelimet ja niistä puuttui kaikki markkinapohjaiset rahavälineet. Koska lainoja myönnettiin ilman kaupallisia näkökohtia (ja kesti pitkään, että niitä kutsuttiin järjestämättömiksi lainoiksi), vanhan oikeusjärjestelmän aikana lainojen takaisinperintäkustannukset olivat niin korkeat, että lainojen takaisinperintä oli erittäin heikkoa. Vaikka hallitus korosti puuttumista kaikkialle, se ei luonut kunnollista sääntelyjärjestelmää näiden ongelmien diagnosoimiseksi ja korjaamiseksi. Tämän seurauksena pankkikonseptit kuten kannattavuus ja likviditeetti olivat pankkien johtajille vieraita pääoman riittävyyden jäädessä taka-alalle.
Vuonna 1982 käynnistettiin ensimmäinen uudistusohjelma, ja hallitus denationalisoi kaksi kuudesta valtion omistamasta liikepankista ja salli yksityisten paikallisten pankkien kilpailla pankkialalla. 1986 nimitettiin kansallinen raha-, pankki- ja luottokomissio käsittelemään pankkisektorin ongelmia, ja ryhdyttiin useisiin toimenpiteisiin Valtion liikepankkien ja kehitysrahoituslaitosryhmän tervehdyttämistavoitteiden saavuttamiseksi (sekä uusien lainojen kieltäminen maksulaiminlyöntejä varten). Tästä huolimatta pankkisektorin tehokkuutta ei voitu parantaa.
Rahoitusalan sopeutusluotto (FSAC) ja rahoitusalan uudistusohjelmat (FSRP) perustettiin vuonna 1990 Maailmanpankin kanssa tehdyllä sopimuksella. Nämä ohjelmat oli suunniteltu poistamaan valtion vääristymiä ja vähentämään rahoitusalan sortoa. Politiikassa hyödynnettiin McKinnon-Shaw-hypoteesia, jonka mukaan vääristymien poistaminen voi parantaa luottomarkkinoiden tehokkuutta ja lisätä kilpailua. Niihin liittyy se, että pankit tarjoavat lainoja kaupalliselta pohjalta, tehostavat pankkeja ja rajoittavat valtion kontrollin rahapolitiikkaan. FSRP pakottaa pankit noudattamaan pääoman riittävyyden vähimmäisasteita, luokittelemaan lainoja järjestelmällisesti ja panemaan täytäntöön nykyaikaisia tietokonejärjestelmiä, myös kirjanpitoa hoitavia. Se pakottaa keskuspankin vapauttamaan korkoja, muuttamaan finanssilakeja ja vahvistamaan luottomarkkinoiden valvontaa. Hallitus on myös kehittänyt pääomamarkkinoita, mutta myös pääomamarkkinat ovat menestyneet heikosti.
FSRP purettiin vuonna 1996. Sen jälkeen Bangladeshin hallitus perusti pankkiuudistuskomission (BRC), jonka suositukset silloinen hallitus jätti suurelta osin huomiotta.
- Motijheelissä, Sadarghatissa, Chittagongissa, Khulnassa, Bograssa, Rajshahissa, Sylhetissä, Barisalissa, Rangpurissa ja Mymensinghissä Bangladeshissa on kymmenen toimistoa; 31. maaliskuuta 2015 henkilöstön kokonaismäärä oli 5 807 (3 981 upseeria, 1 826 alisteista)
- Motijheel Sardli > algat
- Bogula
- raha- ja luottopolitiikan muotoilu ja toteuttaminen.
- pankkien ja muiden rahoituslaitosten kuin pankkien finanssiryhmittymien sääntely ja valvonta, kotimaisten rahoituspäälliköiden edistäminen ja kehittäminen.
- Maan kansainvälisten varantojen hoito.
- setelien liikkeeseenlasku.
- Maksujärjestelmien valvonta ja valvonta.
- Toimii hallituksen pankkiirina.
- Rahanpesun estäminen.
- Luottotiedon kerääminen ja tarjoaminen.
- Valuutanvaihtoverolain täytäntöönpano.
- Talletusvakuutusjärjestelmän hallinnointi.
- Vuosikertomus
- Bangladeshin keskuspankin neljännesvuosiraportti
- Rahapoliittinen katsaus
- Pankin CSR-aloitteet
- BBTA Journal: Reflections on Banking and Finance
- Green Banking Annual Report
- Tuontimaksut
- Rahoitusvakauden arviointiraportti
- Lehman Soban (2000)
-
- Mosharraf Hussein (2011)
- Muzaffar Ahmed ja Swadesh Ranjan Bose (2013)
- Azizur Rahman Khan ja Mahbub Hossain (2017)
- Wahiduddin Mahmoud (2020)
Tehtävät
Bangladeshin keskuspankki suorittaa kaikki tehtävät, joita keskuspankilta odotetaan missä tahansa maassa. Näihin tehtäviin kuuluu hintavakauden ylläpitäminen talous- ja rahapoliittisten toimenpiteiden avulla, maan valuutta- ja kultavarantojen hoitaminen sekä maan pankkisektorin valvonta. Kuten kaikki muutkin keskuspankit, Bangladesh Bank toimii sekä pankkiirina hallitukselle että pankkiirina, toimien "viimeisenä turvakeinona". Kuten useimmilla muilla keskuspankeilla, Bangladesh Bankilla on monopoli rahan ja seteleiden liikkeeseenlaskussa (lukuun ottamatta yhtä, kahta ja viittä taka-seteliä ja -kolikkoa, jotka ovat valtiovarainministeriön, Bangladeshin hallituksen vastuulla). Päätoimialoja ovat:
> Organisaatio
Pankin ylin virkamies on kuvernööri. Hänen paikkansa on Motijheelissa, Dhakassa. Kuvernööri toimii hallituksen puheenjohtajana. Myös pääjohtajaa johtaa pääjohtaja ja se vastaa pankin päivittäisistä asioista.
Bangladesh Bankilla on useita osastoja, kuten velanhoito, lakiasiat jne. Jokaista osastoa johtaa yksi tai useampi pääjohtaja. Pankissa on 10 fyysistä toimipistettä: Mymensingh, Motijheel, Sadarghat, Barisal, Khulna, Sylhet, Bogra, Rajshahi, Rangpur ja Chittagong; kutakin osastoa johtaa toiminnanjohtaja. Pääkonttori sijaitsee Bangladesh Bank -rakennuksessa Motijheelissa, jossa on kaksi pääjohtajaa.
Hierarchy
Hallinnollinen henkilökunta vastaa päivittäisistä asioista, mukaan lukien kuvernööri ja neljä varakuvernööriä. Kuvernöörien alaisuudessa on toiminnanjohtajat ja taloudellinen neuvonantaja.
Eri osastojen johtajat kuuluvat toiminnanjohtajaan eivätkä kuulu toimeenpanevaan henkilöstöön.
Neljä varajohtajaa ovat:
Ahmed Jamal, Qazi Saidur Rahman, AKM Sajedur Rahman Khan ja Abu Farah Md. Nasser
Johtokunta
Johtokunta koostuu pankin pääjohtajasta ja kahdeksasta muusta jäsenestä. He vastaavat pankin harjoittamasta politiikasta.
Julkaisut
Bangladesh Bank julkaisee sarjan julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja, jotka sisältävät raha- ja pankkialan kehitystä, erilaisia talouskatsauksia ja muita tilastokatsauksia. Näitä ovat:
Pääjohtaja
Bangladeshin keskuspankilla on perustamisestaan lähtien ollut 13 pääjohtajaa:
Islam Palkinnot
Bangladeshin pankki Awards vuonna 2000: