Kroatian keskuspankki (kroatiaksi: Hrvatska Narodna Banka, HNB; IPA: [xžažtska n rodna bâıka]) on Kroatian tasavallan keskuspankki ja kuuluu hallintoyksiköihin, joilla on oikeushenkilöllisyys. Hallinnollisesti vastuussa Kroatian parlamentille, mutta sillä on huomattava autonomia. Toimintansa kautta ansaitsemansa voitot on luovutettava valtionkassaan.
Historia
Kroatian parlamentti hyväksyi 21. joulukuuta 1990 Kroatian tasavallan perustuslain ja perusti Kroatian keskuspankin perustuslain 53 artiklan mukaisesti. Seuraavana vuonna, 25. kesäkuuta 1991, Kroatia julistautui itsenäiseksi Jugoslaviasta. Pian sen jälkeen, 8. lokakuuta 1991, parlamentti hyväksyi Kroatian keskuspankkia koskevan asetuksen, jonka mukaan keskuspankki aloitti Kroatian dinaarin liikkeeseenlaskun 23. joulukuuta samana vuonna aiemmin kiertäneen Jugoslavian dinaarin korvaamiseksi valuuttana Kroatian itsenäisyyden siirtymäkauden ajan. Sitten 4. marraskuuta 1992 otettiin käyttöön laki Kroatian keskuspankista, joka selkeytti Kroatian tasavallan keskuspankin toiminnan oikeudellista kehystä. 1994 Kroatian keskuspankki antoi Kroatian kunan korvaamaan aiemman Kroatian dinaarin. 5. huhtikuuta 2001 parlamentti hyväksyi Kroatian keskuspankista uuden lain, joka ylläpiti ja edisti Kroatian keskuspankin institutionaalista, taloudellista ja henkilökohtaista riippumattomuutta. Myöhemmin, joulukuussa 2006, parlamentti hyväksyi lain Kroatian keskuspankista annetun lain muutoksista, joka loi oikeusperustan Kroatian keskuspankin liittymiselle Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Sitten heinäkuussa 2008 hyväksyttiin Kroatian keskuspankin uusi laki, jolla Kroatian oikeusnormit yhdenmukaistetaan edelleen Euroopan unionin oikeusnormien kanssa. Oikeuskehys Kroatian keskuspankin toiminnalle Euroopan unionissa luotiin erityisesti keskuspankin tavoitteiden (institutionaalisen riippumattomuuden aste, toiminnallinen, henkilökohtainen ja taloudellinen riippumattomuus) ja Kroatian keskuspankin osalta, ja Euroopan keskuspankille ehdotettiin ehtoja euron käyttöön ottamiseksi Kroatian tasavallan virallisena valuuttana.
Tavoite
Kroatian keskuspankki vastaa maan rahapolitiikan laatimisesta perustuslain määräysten mukaisesti oman toimivaltansa ja velvollisuuksiensa puitteissa valuutan vakauden sekä kotimaisten ja ulkomaisten varojen likviditeetin säilyttämiseksi.
Tehtävät
Kroatian keskuspankin tehtävät asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. lain mukaan:
- julkistaa ja toteuttaa raha- ja valuuttapolitiikkaa;
- pitää hallussaan ja hoitaa valuuttavarantoja;
- laskea liikkeeseen Kroatian kuna;
- tutkia, julkaista ja ylläpitää Finanssilaitosryhmien, kuten luottolaitosten, maksulaitosten, selvityslaitosten, sääntöjä;
- valvoa ja johtaa finanssilaitosryhmiä, kuten luottolaitoksia, maksulaitoksia, selvityslaitoksia lain mukaisesti;
- säätelemään ja parantamaan maksu- ja selvitysjärjestelmiä;
- Muu lain edellyttämä toiminta.
Organisaatiorakenne
Kroatian keskuspankin ylin päätöksentekoelin on neuvosto, joka koostuu Kahdeksasta jäsenestä: presidentti, toimeenpaneva varapresidentti ja kuusi varapuhemiestä; presidentti on viran puolesta neuvoston puheenjohtaja ja vastaa neuvoston johtamisesta, kun taas muilla neuvoston jäsenillä on erillinen toimivalta toimeenpaneviin yksiköihin nähden. Kroatian parlamentti nimittää kaikki neuvoston puheenjohtajan ja jäsenet.
Neuvoston alaisuuteen perustetut toimeenpanevat yksiköt ovat:
Peräkkäiset puheenjohtajat
Luettelo Kroatian keskuspankin puheenjohtajista
