Latvian keskuspankki (latviaksi Latvijas Banka) on Latvian keskuspankki. Se on yksi valtion tärkeimmistä julkisista laitoksista ja suorittaa laissa määriteltyjä taloudellisia tehtäviä. Se perustettiin vuonna 1922.
Latvian keskuspankin päätavoitteena on kierrossa olevan valuutan säätely toteuttamalla rahapolitiikkaa hintavakauden säilyttämiseksi Latviassa. Pankki vastasi 31. joulukuuta 2013 asti entisen Latvian valuutan, latin, liikkeeseen laskemisesta. Latvian keskuspankin hallinto sijaitsee Riiassa. Pankin tilikausi alkaa 1. tammikuuta ja päättyy 31. joulukuuta.
Historia
Perustuslakia säätävä kokous hyväksyi 7. syyskuuta 1922 Latvian keskuspankin perustamisesta annetun lain. Latvian keskuspankki sai vastuuvapauden. 19. syyskuuta 1922 hallituksen päätöksellä pankin väliaikainen perussääntö hyväksyttiin sen alkupääomalla 10 miljoonalla latilla. 24. huhtikuuta 1923 Saeima hyväksyi Latvian keskuspankin perussäännön, jonka presidentti Jānis Šakste allekirjoitti 2. heinäkuuta. Pankkia johtaa hallitus ja johtokunta. Hallitus koostuu puheenjohtajasta, varamiehestä ja 11 jäsenestä, mutta hallitukseen kuuluu pääjohtaja, hänen varamiehensä ja kolme johtajaa.
Kesäkuun 17. päivänä 1940 Latvia miehitettiin ja liitettiin Neuvostoliittoon 5. elokuuta. Laki pankkien ja suurten teollisuusyritysten kansallistamisesta hyväksyttiin 25. heinäkuuta. Toisen maailmansodan jälkeen rahavastuuvapauden ja valtiovarainministeriön tehtäviä hoiti Neuvostoliiton valtionpankki, mutta Latvian sosialistisen neuvostotasavallan rahajärjestelmä oli täysin sen hallinnassa.
2. maaliskuuta 1990 Latvian sosialistisen neuvostotasavallan korkein neuvosto hyväksyi "pankkilain" ja "Latvian keskuspankin" päätöksen. Se päätti, että Latvian keskuspankki, paikallinen keskuspankki, jälleenrakennettiin itsenäiseksi kansalliseksi pankiksi, valuutan liikkeeseenlaskukeskukseksi, liikepankkeihin liittyväksi keskuspankiksi, valtion budjetin toimeenpanon koolle kutsujaksi ja rahapoliittiseksi valvontaviranomaiseksi.
Kuitenkin vasta 4. toukokuuta 1990 annetun Latvian tasavallan itsenäisyyden palauttamista ja Neuvostoliiton hajoamista koskevan julistuksen ja Latvian tasavallan korkeimman neuvoston 3. syyskuuta 1991 tekemän päätöksen "Latvian tasavallan alueen pankkilaitosten uudelleenjärjestelystä" myötä Latvian keskuspankista tuli ainoa keskuspankki. Se otti haltuunsa neuvostopankin, Latvian keskuspankin ja muiden valtion luottolaitosten omistukset ja rakenteen.
Latvian tasavallan korkein neuvosto hyväksyi 4. maaliskuuta 1992 lain "Latvian keskuspankin hankinnasta perustettu vuonna 1922". Latvian keskuspankin asema valtion keskuspankkina ja liikkeeseen laskevana pankkina vahvistettiin lopulta 19. toukokuuta 1992 annetuilla Latvian tasavallan laeilla "Pankeista" ja "Latvian keskuspankista". Latviassa valtion keskuspankin riippumattomuus hallituksen politiikasta varmistettiin ensimmäistä kertaa lainsäädännöllä. Latvian keskuspankkia koskevassa laissa ei säädetty sen kaupallisesta toiminnasta, joten Latvian keskuspankin 49 konttorin uudelleenjärjestelystä ja yksityistämisestä tehtiin päätös.
Rahapolitiikan strategia ja valuuttakurssipolitiikka
Kuten useimmat maailman keskuspankit, Latvian keskuspankin päätavoitteena on pitää inflaatio tietyllä tasolla.
Liittyessään Euroopan unioniin, kunnes siitä tulee Euroopan unionin talous- ja rahaliiton (EMU) jäsen, Latvian keskuspankki pystyy harjoittamaan rahapolitiikkaansa edellyttäen, että se on Euroopan unionin yhteisen edun mukaista, ei vahingoita muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kehitystä ja edistää talouden vakautta.
Myös Euroopan unionin jäsenvaltiot suunnittelevat liittymistä Euroopan rahaliittoon ja talous- ja rahaliittoon.
Euroopan unioniin liityttyään Latvian on osoitettava kykynsä täyttää Euroopan rahaliittoon liittymisen kriteerit. Yksi näistä kriteereistä on kahden vuoden jäsenyys Euroopan valuuttakurssimekanismissa (ERM II). Latvia liittyi työryhmään 2. toukokuuta 2005. ERM II tarkoittaa, että Latvian lati on sidottu euroon vähintään kahden vuoden ajan ennen euron muuntamista ja että Latvian latin kurssi suhteessa euroon saa vaihdella enintään + / - 15% suhteessa Latvian euromääräiseen sidottuun valuuttakurssiin.Päätavoitteidensa saavuttamiseksi ja liittyäkseen menestyksekkäästi Euroopan rahaliittoon Latvian keskuspankki on ottanut käyttöön kiinteän valuuttakurssin strategian (1 euro = 0,702804 Latvian latia). Kiinteän kytkennän kurssin vaihtelu voi olla + / - 1 prosentin sisällä. Latvian keskuspankki on soveltanut litteää vetopolitiikkaa helmikuusta 1994 lähtien, jolloin lati sidottiin SDR-valuuttakoriin. Lati sidottiin euroon 1. tammikuuta 2005.
Lisäksi Latvian keskuspankki otti vuonna 2006 ja vuoden 2007 alussa käyttöön jälleenrahoituskorkovälineen, matkakoron. Jälleenrahoituskoron korotuksella on enemmän signaalitoimintoja tapauksissa, joissa pankki ei aio aktiivisesti käyttää Latvian keskuspankin tarjoamia välineitä.
Johto
Latvian keskuspankkia johtaa pankin hallitus ja johtokunta. valtuustoon kuuluu kahdeksan henkilöä: pankin pääjohtaja, hänen varajäsenensä ja kuusi johtokunnan jäsentä. Latvian keskuspankin hallintoneuvostoa johtaa Latvian keskuspankin pääjohtaja. Latvian keskuspankin valtuusto tekee päätökset Latvian keskuspankin puolesta.
Pankin valtuusto on perustanut Latvian keskuspankin käytännön työtä ja operatiivista johtamista varten pysyvän, kuudesta henkilöstä koostuvan johtokunnan. Pankin pääjohtaja hyväksyy Latvian keskuspankin rakenteen ja rekrytoi ja erottaa Latvian keskuspankin työntekijöitä.
Edellisten vuosien presidentit
- Kārlis Vanags (1. marraskuuta 1922 - 14. lokakuuta 1923)
- Edgars Švıde (15. lokakuuta 923 - 21. syyskuuta 1926)
- Kārlis Vanags (22. syyskuuta 1926 - 13. heinäkuuta 1940)
- Kārlis Zandersons (13. heinäkuuta 940 - 21. heinäkuuta 1940)
- Artêrs Graudižš (? 26. maaliskuuta - 30. heinäkuuta 1990)
- Pāvils Sakss (31. heinäkuuta 1990 - 3. syyskuuta 1991)
- Einars Repše (3. syyskuuta 1991 - 20. joulukuuta 2001)
- Ilmārs Rimšıvičs (21. joulukuuta 2001 - 20. joulukuuta 2019)
- MārtižšKazāks (21. joulukuuta 2019 - nykyinen)
