Euroopan keskuspankki (ranskaksi Banque Centrale Européenne; saksaksi Europäische Zentralbank; englanniksi European Central Bank), johon viitataan nimellä Euroopan keskuspankki, on Euroopan unionin keskuspankki ja vastaa euroalueen finanssi- ja rahapolitiikasta. Sen pääkonttori sijaitsee Frankfurtissa, Saksassa, ja se perustettiin 1. kesäkuuta 1998.
Organisaatio ja rakenne
Frankfurtissa, Saksassa, Eurotower oli aiemmin Euroopan keskuspankin pääkonttori
Euroopan keskuspankkia johtaa sen johtokunta, jossa on johtokunnan puheenjohtaja ja neuvosto, johon kuuluu johtokunnan jäseniä ja kunkin Euroopan maan keskuspankkien edustajia.
Euroopan keskuspankin organisaatio on pääosin Saksan keskuspankin ja Länsi-Saksan paikallisen selvityspankin mallin mukainen.
Peräkkäiset puheenjohtajat
Pääartikkeli: Euroopan keskuspankin pääjohtaja
Euroopan keskuspankin ensimmäinen pääjohtaja oli Wim Deisenberg, joka toimi Alankomaiden keskuspankin pääjohtajana ja opetti makrotaloutta Amsterdamin yliopistossa. Hänen seuraajansa oli ranskalainen Jean-Claude Trichet, joka toimi Ranskan keskuspankin (Banque de France) pääjohtajana ja otti tehtäväkseen marraskuussa 2003.Euroopan keskuspankin kolmas pääjohtaja oli italialainen Mario Draghi, joka toimi Italian keskuspankin pääjohtajana ja otti tehtäväkseen marraskuussa 2011.Euroopan keskuspankin nykyinen pääjohtaja on Ranskan Christine Lagarde. Hän aloitti tehtävässään marraskuussa 2019 ja toimi kansainvälisen valuuttarahaston puheenjohtajana.
Johtokunta koostuu kuudesta jäsenestä ja muotoilee Euroopan keskuspankin toimintapoliittiset strategiat. Näistä tehtävistä neljä on Euroopan unionin neljän suurimman keskuspankin, Ranskan, Saksan, Italian ja Espanjan hallussa. Euroopan keskuspankkijärjestelmä
Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) koostuu Euroopan keskuspankista ja vastaavista Euroopan unionin 27 jäsenvaltion keskuspankeista. Vain kunkin Euroopan unionin asioista vastaavan jäsenvaltion keskuspankkien johtajat voivat osallistua ja tehdä päätöksiä.
Politiikkakorko
Euroopan keskuspankin keskeisiin ohjauskorkoihin kuuluvat perusrahoituskorko, talletusmekanismin korko ja maksuvalmiusluoton korko.
Kritiikki
Euroopan keskuspankki kohtaa pääasiassa kahdenlaista kritiikkiä, nimittäin autonomian puutetta ja epätasaisia tavoitteita.
Autonomia
Euron symbolin yöskene
Jotkut kriitikot uskovat, että Euroopan keskuspankilta puuttuu autonomia. Jäsenvaltioiden keskuspankit valmistelivat yhdessä Euroopan keskuspankkia poliittisen vaikutusvallan välttämiseksi. Vaikka sen tarkoitus ja valta johdetaan politiikasta, sen päätösvaltaa valvoo Euroopan keskuspankki itse, eivätkä maat vaikuta siihen. Nämä määräykset sitovat myös euroalueen ulkopuolisten Euroopan unionin maiden, kuten Tanskan keskuspankin, keskuspankkeja. Jotkut kriitikot väittävät, että EKP ei ole kovin demokraattinen, sen päätöksentekoprosessi toimii mustassa laatikossa ja siitä puuttuu asianmukainen valvonta, joten sen lopullinen politiikka voi loukata ihmisoikeuksia ja vahingoittaa luonnonympäristöä. EKP ei julkaise päätöksiään eikä se ota vastaan mielipiteitä. Kun päätöksiä pannaan täytäntöön, sen kotisivulla ei kerätä julkisia mielipiteitä. Neuvoston jäsenten oikeuksien ja etujen suojaamisen vuoksi sen sisäisten ministeriöiden asiakirjoja ei julkisteta. Euroopan unionin kansalaiset voivat vaikuttaa epäsuorasti Euroopan keskuspankin päätöksiin valitsemalla Euroopan parlamentin jäseniä, mutta jos taloudellinen ympäristö ei salli, poliitikot eivät ehkä pysty muuttamaan Euroopan keskuspankin päätöksiä. Euroopan keskuspankki on kuitenkin vastuussa Euroopan parlamentille, ja sen on hyväksyttävä keskeisten virkamiesten nimitykset. Laki edellyttää myös, että Euroopan keskuspankin pääjohtaja antaa vuosittain Euroopan parlamentille kertomuksen. Lisäksi Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten on myös kokoonnuttava neljä kertaa vuodessa Euroopan parlamentin kanssa selittääkseen keskuspankin omaa tilannetta. Sitä voidaan tarvittaessa pitää useammin. Monet taloustieteilijät ovat yhtä mieltä siitä, että Euroopan keskuspankin riippumattomuus on äärimmäisen tärkeää, koska se estää markkinoiden manipuloinnin poliittisiin tarkoituksiin.
Inflaatiotavoite
Jotkut kriitikot pitävät Euroopan keskuspankin asettamaa tavoitetta kohtuuttomana. Euroopan keskuspankki käyttää korkomekanismia inflaation valvomiseen, mutta ei määritä työttömyysasteen eikä valuuttakurssin valvontapolitiikkaa. Tämä saa jotkut tuntemaan tällaisen talouspolitiikan epätasapainoiseksi ja saattaa johtaa erilaisiin taloudellisiin ja toimeentulo-ongelmiin. Monet brittiläiset taloustieteilijät ovat huomauttaneet, että Euroopan keskuspankin on toteutettava tasapainoinen tavoiteyhdistelmä, aivan kuten Englannin keskuspankki on nyt hyväksymässä. Monet kriitikot ovat myös kritisoineet sitä, että Euroopan keskuspankin asettama epätavallisen alhainen korkotaso ei ole Euroopan unionin jäsenvaltioiden tilanteen mukainen. Tämä alhainen korkotaso on Irlannin talouskuplan syy. Vaikka tämä voi estää talouden laskusuhdanteet suurissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa, kuten Ranskassa, Saksassa ja Italiassa, se ei ota huomioon muiden jäsenvaltioiden etuja. Huomattakoon, että myös Japani ja Yhdysvallat ovat viime vuosina omaksuneet alhaista korkotasoa koskevan politiikan.
